Esitelmässä tarkastellaan ulottuvuuksia useista eri näkökulmista vertailemalla 2-, 3- ja 4-ulotteisuutta keskenään ja moniulotteisuuden käyttöä niin filmeissä kuin taiteessakin. Vaikeasti hahmoteltavaa neljättä ulottuvuutta tarkastellaan platonisten kappaleiden animaatioiden avulla.

Korkeampien ulottuvuuksien käsittelyä varten esitellään kvasikristalli-käsite (hilarakenne). Siitä hypätään kahdeksanteen ulottuvuuteen, todelliseen kaiken teoriaan ja matematiikan ehkä kauneimpaan rakenteeseen, E8-polytooppiin. Todellisuudessa tuo rakenne pitää sisällään 248 ulottuvuutta siten, kuin dimensiot yleensä akseleina ymmärretään. Kyseessä on äärimmäinen mysteeri, joka pitää sisällään kaikki meidän todellisuutemme määrittelevistä fysiikan rakenteista. Lähemmäksi Luojan määrittelyä ei voi mennä, sillä E8-polytooppia valaisemalla syntyy meidän todellisuutemme 4D-kvasikristalli ja sen sisältämät 3D-kvasikristallit. Ilman valaisemista ei synny mitään. Tämän kaiken käsittelemiseen on tieteeltä mennyt kohta 150 vuotta, eikä vieläkään sitä ymmärretä kuin osittain ja ilman supertietokoneita ei olisi päästy mihinkään.

Esitelmä kuvaa, miten E8-polytoopista muodostuu olemassaolon geometrinen koodi ja miten siitä kumpuaa luonnon binäärikoodi kaiken peruskoodina. Geometrian perusteella voi myös ounastella, että elämää voi esiintyä ainoastaan 3D- ja 4D-maailmoissa, joista jälkimmäinen on meidän kannaltamme henkimaailma. 3- ja 4D:n vuorovaikutusta kuvataan seinän läpi kävelyllä.

Luennon loppuosassa kerrotaan Kaunis Mieli -elokuvan päähenkilön, John Nashin todellinen tarina ja päädytään siitä alkulukuihin, jotka ovat tärkeässä osassa olemassaolon koodia. Alkulukuihin liittyvää Riemannin hypoteesiä avataan runon avulla. Seuraavaksi luennossa kuvataan kymatiikkaa ja sen yhteyttä atomeihin kvanttirumpuina ja miten alkuluvut liittyvät atomien rakenteeseen, ja miten kvanttimekaniikka ja alkuluvut ovat kuin kolikon kääntöpuolet. Lopuksi Riemannin ”nollat” esitetään kosmisena musiikkina ja selviää myös luvun 42 arvoitus.

Luennon päätteeksi ja kuin koko luentosarjan kruununa kuvataan se, miten normaalijakauma kuvaa olemassaoloa, miten sen derivaatta selittää musiikin harmoniateorian ja miten sen pohjana olevat elementit selittävät olemassaolon energian lisäksi muodon eli ”värähtelyn lain” kokonaisuutena. Ja koko sarjan päättää, kuten englanniksi sanotaan – ”on a high note” matemaattinen perustelu Raamatun jakeelle 1. Moos. 1:3: ”Jumala sanoi: »Tulkoon valo!» Ja valo tuli”. Selitys sille, miten luvusta 1 johdetaan fotonin Maxwellin aaltofunktio.