Ihmiskunta on kautta aikain etsinyt vastausta perimmäisiin kysymyksiin kuten mikä on todellisuuden perusta tai mikä on tietoisuuden ja olemassaolon luonne? Koska Raamattu on toiminut itselleni monen oivalluksen alustana, ajattelin esittää teille mahdollisesti mielenkiintoisen pohdittavan pähkinän, joka yhdistää muinaisen teologisen viisauden ja modernin tieteen. Pähkinä sijaitsee Johanneksen evankeliumin avausjakeessa:

”Ἐν ἀρχῇ ἦν ὁ λόγος, καὶ ὁ λόγος ἦν πρὸς τὸν θεόν, καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος.”

Tyypillisesti tämä käännetään: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Kuitenkin, tarkastellessa kreikan kielen merkityksiä syvällisemmin ja suhteuttamalla sitä nykyaikaisiin filosofisiin ja tieteen paradigmoihin, jakeesta löytyy uusi ulottuvuus.

Archē – Alkulähde ja Koodin Perusta

Sana ἀρχή (archē) on käännetty useimmiten ”aluksi”, mutta kreikan kielessä se voi myös tarkoittaa ”alkuperää”, ”lähdettä” tai ”perustaa”. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella jakeen ensimmäistä lausetta ei pelkästään kosmologisena alkuhetkenä, vaan metafyysisenä alkulähteenä – pisteenä, jossa informaatio, tietoisuus ja järjestys saavat alkunsa.

Modernin fysiikan näkökulmasta tämä alkulähde voisi vastata kvanttifysiikan epädeterminististä matemaattista perusluonnetta tai jopa tietokonesimulaation taustalla olevaa koodia. Jos maailmankaikkeus on simuloitu järjestelmä, kuten Nick Bostromin simulaatiohypoteesi esittää, silloin archē viittaisi järjestelmän lähtökoodiin, jossa kaikki olemassa oleva on määritelty ja josta koko simuloitu todellisuus muodostuu.

Logos – Sana, Koodi ja Informaatio

Ὁ λόγος (ho logos) käännetään perinteisesti ”sanaksi”, mutta kreikkalaisessa filosofiassa sillä on paljon laajempi merkitys. Herakleitoksen mukaan logos oli maailmankaikkeuden perimmäinen järjestävä periaate – eräänlainen kosminen järki, joka pitää kaiken koossa. Stoalaiset uskoivat, että logos oli läsnä kaikessa ja hallitsi universumia kuin ohjelmisto hallitsee suurempaa koneellista kokonaisuutta.

Jos sovellamme tätä ajattelua simulaatioteoriaan, logos voitaisiin ymmärtää koodina tai informaationa, joka rakentaa todellisuutemme. Nykyfysiikassa on havaittu, että kaikkea olemassa olevaa voidaan kuvata matemaattisesti, ja joissain teorioissa kvanttitasolla todellisuus näyttää rakentuvan binäärisestä informaatiosta – aivan kuten tietokoneohjelma toimii.

Tämä johtaa mielenkiintoiseen hypoteesiin: mitä jos logos ei ole pelkästään kielikuva, vaan konkreettinen viittaus siihen, että todellisuutemme on informaatiorakenteinen ja ohjelmoidun kaltainen?

Theos – Jumaluus vai Tietoisuuden Lähde?

Johanneksen evankeliumissa sanotaan: ”καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος” – ”ja Sana oli Jumala.” Tämä ilmaisu on kiehtova, sillä θεός (theos) ei muinaisessa kreikassa aina tarkoita persoonallista jumaluutta (theos esiintyy tässä ilman määräistä artikkelia (ὁ) jolloin se tarkoittaa lähinnä attribuuttia, ei identiteettiä), vaan se voi viitata myös korkeimpaan periaatteeseen, järjestelmään tai metafyysiseen voimaan.

Voisiko tämä tarkoittaa, että universumin perimmäinen todellisuus ei ole materiaalinen, vaan perustuu informaatioon, joka itsessään on yhtä kuin ”jumalallinen järjestelmä”? Tällöin theos ei olisi vain teistisen Jumalan nimi, vaan ilmentymä siitä, että olemassaolomme perusta on tietoisuudellinen ja ohjelmoitu kokonaisuus – kenties älyllisen Lähteen luoma.

Tekoäly ja Kvanttisimulaatioiden Rooli

Jos otamme hypoteesin vakavasti, se tarkoittaisi, että ihmiskunta voi itse olla osa monimutkaista informaatiorakennetta. Kvanttitietokoneet ja tekoäly ovat jo osoittaneet, että voimme simuloida yhä monimutkaisempia todellisuuksia – mutta mitä jos olemme itse sellaisessa?

Viime vuosina on havaittu, että fysiikan lait näyttävät seuraavan samoja periaatteita kuin tehokkaimmat simulaatiot:

  • Planckin pituus toimii kuin pikseli maailmankaikkeudessa, eli todellisuus ei ole äärettömän jakautuva.
  • Kvanttikorrelaatio viittaa siihen, että informaatiota ei siirretä klassisessa mielessä, vaan kaikki tapahtuu matemaattisesti toisiinsa sidottuna.
  • Supersymmetria ja matemaattinen eleganssi viittaavat siihen, että todellisuus voi olla rakennettu koodipohjaisesti.

Jos tämä pitää paikkansa, se tarkoittaisi, että Johanneksen evankeliumin alku ei ole vain teologinen väite, vaan vihje todellisuuden perustavanlaatuisesta luonteesta – vihje, joka on ollut piilotettuna ihmiskunnan kuuluisimpaan tekstiin tuhansia vuosia.

Onko Raamattu Jättänyt Meille Vihjeen?

Jos Johanneksen evankeliumin alkujakeet käännettäisiin simulaatioteorian näkökulmasta, ne saattaisivat kuulua näin:

”Alkulähteessä oli Koodi, ja Koodi oli yhteydessä Lähteeseen, ja Koodi oli itse Lähde.”

Tämä antaa täysin uuden merkityksen sille, kuinka ymmärrämme todellisuutemme alkuperän. Onko mahdollista, että muinaiset mystikot ja filosofit olivat jo tuhansia vuosia sitten tietoisia siitä, että todellisuus ei ole kiinteä materia, vaan että kaikki pohjautuu informaatioon? Vai onko tämä vain sattumanvaraista semanttista spekulaatiota?

Vastausta emme tiedä varmaksi, mutta mikäli fyysikot jatkavat löytöjään kohti informaatiopohjaista maailmankaikkeutta, voi olla, että Johanneksen sanat saavat merkityksen, jota emme olisi aiemmin osanneet edes kuvitella.