Kalevalan tulen synty – Väinämöisen meteoriitin jäljillä -dokumentti tarkastelee yhtä Itämeren alueen tunnetuimmista meteoriittitörmäyksistä sekä mahdollisuutta, että tapahtuma olisi säilynyt suomalaisessa kansanperinteessä vuosituhansien ajan.

Dokumentti alkaa Kalevalan Tulen synty -runosta, jossa kuvataan taivaalta putoavaa tulista kappaletta, joka repii pilvet ja taivaan kannen ennen kuin syöksyy maahan. Voisiko tämä kuvaus olla muisto todellisesta kosmisesta tapahtumasta? Ajatus ei ole täysin uusi, sillä tutkijat ovat jo pitkään pohtineet, voivatko muinaiset myytit ja runot säilyttää tietoa luonnonkatastrofeista.

Yksi mahdollinen yhteys löytyy Saarenmaalta Virosta, missä sijaitsee Kaalin meteoriittikraatteri. Vuonna 1927 kaivosinsinööri Ivan Reinwald esitti ensimmäisenä, että Kaalijärvi on meteoriitin synnyttämä räjähdyskraatteri. Myöhemmät tutkimukset vahvistivat alueelta löytyvän pääkraatterin lisäksi useita pienempiä sivukraattereita, jotka syntyivät meteoriitin hajotessa ilmakehässä ennen törmäystä.

Kraatterin iästä on esitetty useita arvioita. Joidenkin tutkimusten mukaan törmäys tapahtui noin 4000 vuotta sitten, mikä sijoittaisi sen lähelle niin kutsuttua 4.2 kilovuoden tapahtumaa – globaalia ilmastokatastrofia, joka vaikutti laajasti muinaisiin sivilisaatioihin. Tänä aikana Mesopotamian Akkadin valtakunta hajosi, Egypti ajautui välikauteen ja Indus-kulttuurin suurkaupungit autioituivat.

Jakso tarkastelee myös sumerilaisia savitauluja ja Tauridien meteoriparvea koskevia hypoteeseja, joiden mukaan muinaisen Lähi-idän alueella saattoi tapahtua useita tuhoisia meteoriittitörmäyksiä. Tällaiset tapahtumat saattoivat jättää jälkensä sekä geologisiin kerrostumiin että ihmisten kollektiiviseen muistiin.

Lisäksi dokumentti pureutuu Kalevalan alkuperäisiin runomuotoihin ja niiden kielitieteellisiin yksityiskohtiin. Tulen synty -runon vanhemmissa versioissa esiintyvä Aloen järvi saattaa viitata angervoon liittyvään paikannimeen, mikä avaa vaihtoehtoisia tulkintoja siitä, missä mahdollinen törmäys olisi voinut tapahtua.

Tämän pohjalta dokumentti esittelee uuden tutkimusmatkan lähtökohdan: voisiko Suomen alueella olla vielä tunnistamaton meteoriittikraatteri, jonka muisto on säilynyt runoperinteessä? Tutkimus suuntautuu Päijänteen ympäristöön, missä paikannimet kuten Raudanjärvi, Raudanlammi ja Rautavuori herättävät kiinnostavia kysymyksiä mahdollisesta rautameteoriitista.

Dokumentti toimii johdantona laajempaan tutkimusmatkaan, jossa yhdistyvät geologia, muinaiset runot, kielitiede ja kenttätutkimus. Se kysyy, voiko tuhansia vuosia vanha suullinen perinne todella säilyttää muiston kosmisesta törmäyksestä – ja voisiko vastaus löytyä vielä tutkimattomasta kraatterista suomalaisessa maisemassa.