Tässä Myytinkertojien filosofisessa luennossa tarkastellaan myytin alkuperäistä merkitystä ja sen roolia ihmisen maailmankuvan rakentajana. Lähtökohtana toimii ajatus myytistä ei valheena, vaan kuvana, jonka avulla ihminen on kautta historian jäsentänyt todellisuutta, elämää ja omaa paikkaansa maailmankaikkeudessa.

Luento ammentaa vaikutteita filosofi ja luennoitsija Alan Wattsin ajattelusta ja vertailee kahta keskeistä maailmankuvaa: länsimaista käsitystä maailmasta artefaktina ja itäistä näkemystä maailmasta draamana tai leikkinä. Näiden kuvien kautta pohditaan kysymyksiä luomisesta, tietoisuudesta, jumaluudesta ja siitä, miksi ihminen kokee itsensä usein erilliseksi ja merkityksettömäksi äärettömässä universumissa.

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka kieli, metaforat ja symbolit muovaavat ajatteluamme – aivan kuten sähköä kuvataan veden virtauksena tai avaruutta laajenevana ilmapallona. Samalla luento avaa hindulaisen filosofian käsitystä maailmasta jumalallisena näytelmänä, jossa jokainen ihminen, esine ja ilmiö on osa samaa kokonaisuutta.

Myytinkertojien filosofinen luentosarja ei tarjoa oikeita tai vääriä vastauksia, vaan altistaa kuulijan uusille ajattelumalleille ja näkökulmille. Tarkoituksena on mielen laajentaminen ja sen muistaminen, että todellisuus voidaan ymmärtää monin eri tavoin – eikä yksikään niistä ole välttämättä lopullinen.