Oera Linda on yksi Euroopan historian kiistanalaisimmista käsikirjoituksista. Se nousi julkisuuteen vuonna 1867 Alankomaissa, ja jo varhaisessa vaiheessa se jakoi tutkijat kahteen leiriin: niihin, jotka pitivät teosta poikkeuksellisen merkittävänä muinaishistoriallisena lähteenä, ja niihin, jotka leimasivat sen väärennökseksi. Tässä luennossa Oera Lindaa ei käsitellä totuutena eikä huijauksena, vaan ilmiönä, joka paljastaa paljon eurooppalaisen historiankirjoituksen rajoista.

Käsikirjoitus esittää kertomuksen Fryan kansasta, usein yhdistettynä friisiläisiin, ja heidän maailmankuvastaan, yhteiskuntarakenteestaan ja periaatteistaan. Teksti kuvaa monoteistista käsitystä jumalallisesta voimasta nimeltä Wralda, jota luonnehditaan kaiken läpäiseväksi, muuttumattomaksi lähteeksi. Tämä ajatus muistuttaa monin tavoin muita muinaisia metafyysisiä järjestelmiä, kuten intialaista akashaa tai antiikin käsitystä eetteristä.

Yksi Oera Lindan keskeisistä symboleista on aurinkopyörä, kuusisakarainen merkki, jonka kirjassa esitetään toimivan aakkosjärjestelmän ja numerologian perustana. Luennossa tätä symbolia tarkastellaan osana laajempaa aurinko- ja kosmista symboliikkaa, jota esiintyy Harappa-kulttuurista kelttiläisiin ja viikinkiperinteisiin. Symboli ei toimi todisteena, mutta se osoittaa yllättävän laajoja kulttuurisia yhteyksiä.

Luennon henkilökohtainen taso kytkee Oera Lindan nykyaikaan arkeologisen löydön kautta. Suomessa tehty aurinkopyörää muistuttava esinelöytö toimii esimerkkinä siitä, miten esineiden luokittelu ja tulkinta voivat vaihdella institutionaalisen kehyksen mukaan. Tapaus ei esitä vaihtoehtoista ajoitusta faktana, vaan havainnollistaa, kuinka herkästi poikkeavat löydöt sovitetaan olemassa oleviin kategorioihin.

Oera Lindan historiallinen vastaanotto on olennainen osa sen tarinaa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa teos kytkeytyi eurooppalaiseen identiteettikeskusteluun. Saksassa Herman Wirth ja myöhemmin natsi-Saksan Ahnenerbe kiinnostuivat käsikirjoituksesta, mikä johti siihen, että teos sai pysyvän ideologisen leiman. Tämän seurauksena Oera Linda suljettiin pitkälti akateemisen keskustelun ulkopuolelle riippumatta sen sisällöllisistä ansioista tai puutteista.

Luennossa käsitellään myös Oera Lindan kuvaamia katastrofeja, erityisesti Aldlandin tai Atlandin uppoamista. Näitä kertomuksia verrataan geologisiin tapahtumiin, kuten Doggerlandin tuhoutumiseen ja 4,2 kiloyear -ilmastotapahtumaan. Tarkoitus ei ole yhdistää näitä suoraan, vaan osoittaa, että muinaiset kertomukset heijastavat usein todellisia, laaja-alaisia ympäristökriisejä.

Käsikirjoituksen eettinen ydin on vapaus. Fryan kansan keskeiseksi arvoksi esitetään vapaus, itsekurin ja oikeudenmukaisuuden kautta. Kirjassa varoitetaan vallan ja uskonnon liitosta sekä siitä, kuinka hengellisiä opetuksia voidaan käyttää kontrollin välineinä. Nämä kohdat tekevät teoksesta yllättävän ajankohtaisen.

Oera Linda ei ole helppo tai yksiselitteinen teksti. Se sisältää ajatuksia, jotka ovat ristiriidassa modernin historiantutkimuksen kanssa, ja samalla filosofisia näkemyksiä, jotka puhuttelevat yli aikakausien. Tässä mielessä sen arvo ei välttämättä ole siinä, mitä se todistaa, vaan siinä, mitä kysymyksiä se pakottaa esittämään.

Tämä videodokumentti ei pyri rehabilitoimaan Oera Lindaa historiallisena totuutena. Sen tarkoitus on avata teos kontekstissaan, ymmärtää sen vaikutus ja pohtia, miksi tietyt kertomukset jäävät historian marginaaliin – ja toiset nousevat kaanoniksi.