Entä jos maailma, jonka koemme todelliseksi, ei olekaan todellisuuden perustavin taso?

Tässä Tyhmyyden Rovio -jaksossa sukellamme simulaatiohypoteesiin ja tarkastelemme ajatusta useasta eri näkökulmasta. Voisiko kokemamme maailmankaikkeus olla simulaatio – ja mitä tällainen väite oikeastaan tarkoittaisi?

Simulaatiohypoteesi tunnetaan erityisesti filosofi Nick Bostromin argumentista, mutta ajatus havaittavan todellisuuden ja sitä syvemmän todellisuuden erosta on huomattavasti vanhempi. Samankaltaisia kysymyksiä voidaan löytää niin filosofiasta, uskonnosta kuin ihmisen tietoisuutta koskevasta pohdinnasta.

Jaksossa pohdimme simulaatiohypoteesia ennen kaikkea avoimena kysymyksenä. Jos riittävän kehittynyt sivilisaatio kykenisi joskus rakentamaan tietoisia olentoja sisältäviä simulaatioita, kuinka voisimme tietää, ettemme itse elä sellaisessa? Onko simulaation ja niin sanotun perustodellisuuden välillä edes havaittavaa eroa?

Samalla vastaan tulee vaikeampi kysymys: mitä tietoisuus on? Jos ihmisen tietoisuus voidaan palauttaa kokonaan informaation käsittelyyn, voisiko myös tietoisuus syntyä simulaation sisällä? Jos taas tietoisuus on jotakin enemmän, koko simulaatioargumentin lähtökohdat muuttuvat.

Pohdimme myös teknologisen kehityksen merkitystä. Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja yhä yksityiskohtaisemmat digitaaliset maailmat tekevät ajatuksesta intuitiivisesti helpomman kuvitella kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Mutta se, että jotakin voidaan kuvitella tai ehkä tulevaisuudessa rakentaa, ei vielä osoita oman maailmamme olevan simulaatio.

Simulaatiohypoteesi johtaa lopulta kysymyksiin, jotka ulottuvat teknologiaa syvemmälle. Jos maailma olisi simulaatio, kuka tai mikä sen loi? Olisiko simulaation ulkopuolella toinen todellisuus? Voisiko myös se olla simulaatio? Ja muuttaisiko tieto oman maailmamme keinotekoisuudesta lopulta mitään siinä, miten meidän pitäisi elää?

Tyhmyyden Roviossa simulaatiohypoteesia ei käsitellä todistettuna tosiasiana, vaan ajatuskokeena, jonka kautta voidaan tarkastella todellisuuden, tietoisuuden, teknologian ja olemassaolon luonnetta.

Ehkä kiinnostavin kysymys ei lopulta olekaan elämmekö simulaatiossa, vaan mistä voimme ylipäätään tietää, mikä on todellista?