Esityksen ”Kun Ruotsi yritti varastaa muinaissuomalaiset jumalat” keskitytään suomalaisuuden historialliseen ja esihistorialliseen merkitykseen, sen vaikutukseen identiteettiimme ja siihen, miten ulkopuoliset voimat ovat yrittäneet vaikuttaa siihen. Esitys kuvaa, miten uskonto ja politiikka ovat historian saatossa kietoutuneet yhteen ja muovanneet yhteiskuntia, erityisesti suhteessa muinaissuomalaiseen kulttuuriin ja uskomuksiin.

Muinaissuomalaisuus tarjoaa laajan perspektiivin, joka ylittää nykyiset maantieteelliset ja geneettiset rajat, heijastellen monimutkaisia kulttuurisia ja historiallisia kerrostumia. Vaikka on tärkeää tunnustaa ja ymmärtää historiamme, on myös haastavaa hyväksyä sen kaikki osa-alueet.

Luento käsittelee erityisesti sitä, miten Ruotsi on historian saatossa pyrkinyt vaikuttamaan ja muokkaamaan suomalaista kulttuuria ja uskontoa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten Ruotsin kruunu ja kirkko ovat historiallisesti pyrkineet keräämään ja tuhoamaan saamelaisia shamaanirumpuja ja muita muinaisuskontoon liittyviä esineitä. Pohjoismaiden historiassa tapahtuneet uskonsodat, ristiretket ja muut vastaavat konfliktit osoittavat, miten uskonto on toiminut sekä yhdistävänä että erottavana voimana.

Esitys nostaa esille myös Olaf Haraldsonin, joka oli merkittävä hahmo Norjan ja Suomen kristinuskossa, sekä keskustelee muinaisista kirjallisista lähteistä, kuten Agricolan töistä, jotka sisältävät tietoa vanhoista suomalaisista jumalista. Keskustelu Agricolan jumalluettelon alkuperästä ja sen merkityksestä suomalaisen identiteetin ja uskonnon historiassa on tärkeä osa esitystä.

On syytä edelleen tutkia ja arvostaa muinaissuomalaista historiaa ja kulttuuria, muistaen, että vaikka monet ulkopuoliset voimat ovat pyrkineet vaikuttamaan siihen, suomalaisuus on säilyttänyt omaleimaisuutensa ja jatkaa elämistä sekä perinteiden että nykypäivän kautta.