Stonehenge on yksi maailman tunnetuimmista megaliittisista rakennelmista, jonka rakentaminen ajoittuu noin 3000–1600 eaa. Vaikka sen tarkkaa tarkoitusta ei tunneta, monet tutkimukset viittaavat siihen, että se on toiminut aurinko- ja kuukalenterina. Rakennelman tarkat suuntaukset ja geometria viittaavat syvälliseen ymmärrykseen luonnon sykleistä.

Jakso ei kuitenkaan rajoitu virallisiin selityksiin. Se sukeltaa syvemmälle Britannian muinaisiin myytteihin, joissa jättiläiset näyttelevät keskeistä roolia. Näitä tarinoita löytyy laajasti Irlannin, Skotlannin ja Walesin perinteistä, joissa jättiläiset kuvataan paitsi fyysisesti valtavina myös tiedollisesti kehittyneinä olentoina.

Erityisen kiinnostavia ovat keskiaikaiset lähteet, kuten Geoffrey of Monmouthin Historia Regum Britanniae, jossa Stonehengen rakentaminen liitetään Merliniin ja jättiläisiin. Tarinan mukaan megaliitit kuljetettiin Afrikasta Irlantiin ja sieltä edelleen Britanniaan – tehtävä, joka ylitti tavallisten ihmisten kyvyt.

Jakso käsittelee myös arkeologisia ja historiallisia raportteja, joissa on kuvattu poikkeuksellisen suuria luurankolöytöjä Stonehengen ympäristössä. Vaikka osa näistä kertomuksista on kiistanalaisia, ne muodostavat mielenkiintoisen osan laajempaa ilmiötä, jossa jättiläistarinoita esiintyy lähes kaikissa maailman kulttuureissa.

Lisäksi tarkastellaan modernimpia tutkimuksia ja kirjallisuutta, kuten Hugh Newmanin ja Jim Vieiran työtä, joissa ilmiötä pyritään analysoimaan laajemmin historiallisten lähteiden ja löydösten kautta.

Jakso nostaa esiin keskeisen kysymyksen:
ovatko jättiläiset pelkkää mytologiaa – vai heijastus jostakin, mikä on jäänyt historian varjoon?

Stonehenge ei ehkä ole vain kivikehä, vaan osa suurempaa kertomusta, jossa myytti, historia ja mahdollisesti kadonnut tieto kietoutuvat yhteen.