Kalevalan tulen synty – Väinämöisen meteoriitin jäljillä – Täyspitkä dokumentti
Kalevalan tulen synty – Väinämöisen meteoriitin jäljillä -dokumentti tarkastelee yhtä Itämeren alueen tunnetuimmista meteoriittitörmäyksistä sekä mahdollisuutta, että tapahtuma olisi säilynyt suomalaisessa kansanperinteessä vuosituhansien ajan.
Dokumentti alkaa Kalevalan Tulen synty -runosta, jossa kuvataan taivaalta putoavaa tulista kappaletta, joka repii pilvet ja taivaan kannen ennen kuin syöksyy maahan. Voisiko tämä kuvaus olla muisto todellisesta kosmisesta tapahtumasta? Ajatus ei ole täysin uusi, sillä tutkijat ovat jo pitkään pohtineet, voivatko muinaiset myytit ja runot säilyttää tietoa luonnonkatastrofeista.
Yksi mahdollinen yhteys löytyy Saarenmaalta Virosta, missä sijaitsee Kaalin meteoriittikraatteri. Vuonna 1927 kaivosinsinööri Ivan Reinwald esitti ensimmäisenä, että Kaalijärvi on meteoriitin synnyttämä räjähdyskraatteri. Myöhemmät tutkimukset vahvistivat alueelta löytyvän pääkraatterin lisäksi useita pienempiä sivukraattereita, jotka syntyivät meteoriitin hajotessa ilmakehässä ennen törmäystä.
Kraatterin iästä on esitetty useita arvioita. Joidenkin tutkimusten mukaan törmäys tapahtui noin 4000 vuotta sitten, mikä sijoittaisi sen lähelle niin kutsuttua 4.2 kilovuoden tapahtumaa – globaalia ilmastokatastrofia, joka vaikutti laajasti muinaisiin sivilisaatioihin. Tänä aikana Mesopotamian Akkadin valtakunta hajosi, Egypti ajautui välikauteen ja Indus-kulttuurin suurkaupungit autioituivat.
Jakso tarkastelee myös sumerilaisia savitauluja ja Tauridien meteoriparvea koskevia hypoteeseja, joiden mukaan muinaisen Lähi-idän alueella saattoi tapahtua useita tuhoisia meteoriittitörmäyksiä. Tällaiset tapahtumat saattoivat jättää jälkensä sekä geologisiin kerrostumiin että ihmisten kollektiiviseen muistiin.
Lisäksi dokumentti pureutuu Kalevalan alkuperäisiin runomuotoihin ja niiden kielitieteellisiin yksityiskohtiin. Tulen synty -runon vanhemmissa versioissa esiintyvä Aloen järvi saattaa viitata angervoon liittyvään paikannimeen, mikä avaa vaihtoehtoisia tulkintoja siitä, missä mahdollinen törmäys olisi voinut tapahtua.
Tämän pohjalta dokumentti esittelee uuden tutkimusmatkan lähtökohdan: voisiko Suomen alueella olla vielä tunnistamaton meteoriittikraatteri, jonka muisto on säilynyt runoperinteessä? Tutkimus suuntautuu Päijänteen ympäristöön, missä paikannimet kuten Raudanjärvi, Raudanlammi ja Rautavuori herättävät kiinnostavia kysymyksiä mahdollisesta rautameteoriitista.
Dokumentti toimii johdantona laajempaan tutkimusmatkaan, jossa yhdistyvät geologia, muinaiset runot, kielitiede ja kenttätutkimus. Se kysyy, voiko tuhansia vuosia vanha suullinen perinne todella säilyttää muiston kosmisesta törmäyksestä – ja voisiko vastaus löytyä vielä tutkimattomasta kraatterista suomalaisessa maisemassa.
















2 kommenttia
Japperi
1 viikko sittenOlen etsinyt tietoa eri lähteistä jotka ovat tehneet karttoja ja mallinnuksia mitä on tehty kun on palstoja jaettu ihmisten kesken sekä miten maa on muuttunut satojen vuosien aikana. On tullut esiin hyvin paljon uusia nähtävyyksiä joista tulevana kesänä aion tehdä matkan väitettyyn Viikinkien reittiin Haminan edustalla sijaitsevalle saariston suojiin. On ollut todella hienoa päästä itse jo pienestä pitäen liikkumaan metsässä isän kanssa jolla oli valtavan paljon tietoa omasta lapsuuden talon ympäristöstä löytyvien Ruotsin ja Venäjän sotien aikaisien kasarmien jäljistä muun muassa joita ei ole mihinkään kirjattu ylös kun ei ole kukaan niin montaa vuotta tarponut tiheitä metsiä halki ja poikki. Ainoa joka on ollut kiinnostuksen kohteena ja on kaivettu jonka jälkeen koko paikka muuttui täysin toiseksi kuin mitä se oli on Sippolan vanhan koulun piha ja sen ympäristö. Asfaltti tie leikkaa koko paikan ja jättää sen teiden risteykseen josta voi oikein tarkasti katsottuna löytää uudelleen rakennettu kivinen pieni muurin pätkä. En voi käsittää miten Museoviraston käsittelee historiallisia paikkoja kun ajetaan kaivinkoneella keskelle pihaa ja kaivetaan syvälle maahan iso alue puhtaaksi pinta maasta, jonka jälkeen tuodaan kiviä toisesta paikasta ja ne pinotaan päällekkäin ja uutta maata kaivetun alueen päälle johon istutetaan nurmikkoa? Mitä historiallista merkitystä koko paikka enää merkitsee kuin ainoastaan vaan Ruotsista löydetty kirje jossa tusina armeijan päällystöä kieltäytyy noudattaa kuninkaan käskyä? Olen ihan pienestä pitäen juossut maalla peltojen poikki ja yrittänyt pysyä junanradalla kiskon päällä mahdollisimman pitkän matkan ja nähnyt junan menevän ja tulevan ja hypännyt kyytiin asemalta. Ei ole rataa ei asemaa eikä aseman takana olevalle kivelle pääse jossa on taulu asemasta kun joku on tukkinut tien isoilla betoni putkilla ja joitakin rikkinäisiä autoja sekä asuntovaunu lahoaa tiellä, josta ennen kauppa-auto toi meille ruokaa ja jäätelöä. Muistan kuinka resinalla pumpattiin pitkin junanrataa edes takaisin ja ei kukaan uskoisi jos paikalle menisi ja sanoisin että tuossa on ollut tiilitehdas täydessä toiminnassa vielä 1970 luvulla, kun nykyään siitä ei ole mitään jäljellä ei edes perustuksia. Muistan vieläkin ne punaiset tiili rauniot tehtaasta, jotka junaradan ja aseman takana näkyivät ensimmäisenä kun mökille menimme tietä pitkin taksilla. Ainoa mikä muistuttaa tehtaasta on junaradan pohjan vieressä tiheän kasvillisuuden peitossa ja naapurin Eilan entistä kotia vastapäätä ’jota ei ole enää kuin muistissa’ oleva ”ponni”. Harmaata savea kaivettu tiilien valmistukseen tehtaalle johon lumi satoi ja suli ja vesi sade täytti kuopan joka on pohjalta ja ympäriltä tiivistä savea niin ei vesi pääsee pois siitä, vain kasvillisuus on ottanut sen valtaansa. Ennen kävin uimassa siinä ja kumivenellä soutamassa nykyään on aivan mahdotonta nähdä edes veden pintaa, mutta vesi kasvillisuus erottuu muusta pelto ja metsä maisemasta niin paljon, että sen kyllä huomaa ettei siinä kasva ainoastaan vaan pajukkoa vaan kyllä sen kasvillisuuden alla on vettä joka on jäänyt ansaan ja se joka ei tiedä siitä mitään eikä oikein ymmärrä luontoa niin voi kävellä ja tippua sinne kasvillisuuden läpi. En ole päässyt käymään siellä moneen vuoteen kun tie on tukittu jota en voi ymmärtää miten sellaista saa tehdä ja onko siinä kivessä enää kylttiä aseman historiasta todella lyhyt teksti? Kun lohkotaan vanhoja Valtion maita ja myydään niitä yksityisille henkilöille niin kyllä karttaa katsomalla voisi piirtää rajan kulkemaan siten ettei valtion rakentama tie ja purettu asema rakennus jonka ympäri autotie kulki menisi yhden henkilön omistukseen niin että naapurin asuinrakennukselle menevä tie on tukittu yli 200 metrin päästä ja vanhan tiilitehtaan mäen taakse rakennettiin mökkejä, mutta ei ole tietä jota pitkin sinne pääsisi. s
Samoin kävi myös silloin kun junarata purettiin ja sen varrella olevat kiinteistöt myytiin ja uusia tontteja kaavoitettiin omakotitaloille mistä rata oli mennyt läheltä isompia teitä, niin pölyävän radanpohjan viereen rakennettiin tiilisiä matalia yhden kerroksen omakotitaloja neljä vierekkäin. Tilaa olisi ollut vaikka kuinka paljon radan varrella, mutta jonkun päätöksellä ne tontit olivat juuri niin kapeita, että talon sai rakennettua lähes kiinni toisiinsa ja tietysti siihen kuului se vanha radan pohja jokaiselle tontille eikä kukaan rakentanut sen päälle vaan käyttivät sitä tienään kotiinsa. Kunnes aikaa oli kulunut muutama vuosi niin huomattiin että se ensimmäinen talon omistaja oli laittanut rauta tolpat niin ettei kukaan pystynyt ajamaan autolla omalle tontille ja talojen takana tonttien raja kulkee eläinten laidunta maata pitkin. Eikä maatalon isäntä suostunut luopumaan omasta maastaan, jotta muut perheet olisivat voineet rakentaa tiet takapihoilleen. En ole käynyt katsomassa onko päässeet jo ratkaisuun vaiko pitää vielä autonsa kaukana kodistaan. Naapuri viha on varmasti yksi sitkeimpiä vihoja joita Suomessa on, mutta ensimmäisenä on sukuviha jota löytyy varmasti jokaisesta suvusta, kun joku sukulainen nukkuu pois niin riita on heti valmis jos ei jo aiemmin olla riidelty niin silloin se alkaa viimeistään.
Kuitenkin tämä historia jota Suomen maaperällä on asuttu ja kauppaa tehty sekä myös yllättävän syvälle maan sisään on jokia pitkin hyökätty ryöstää turkiksia ja muita tarvikkeita ja sitten suurempia sotia on ollut Ruotsin ja Venäjän välillä kuitenkin sotaa on käyty Suomen maaperällä eniten johon liittyy myös kokonaisten kylien tuhoamiset. Viikinki hautoja on todella korkealla mäkien päällä näköjään ihan Päijänteen reunallakin tuossa Väinämöisen meteoriitin jäljillä osa 1 videon perusteella. Se on ollut varmasti osana suurempaa järveä kuin mitä Päijänne nykyään on, niin järven pinta on voinut olla huomattavasti leveämpi kuin miltä se näyttää ja myös kaikki muut joet ja järvet ovat olleet paljon leveämpiä tai sitten ei ole niistä kohdista joihin on rakennettu vesivoimalaitos joka on jättänyt alleen patoamisen takia suuria alueita joilla on voinut olla asutusta aiemmin, mutta sitä ei olla silloin ymmärretty tarkastella niin paljon kuin mitä nykyään tiedetään maan kohoavan joka päivä.
Siinä kun teette retken Viikinkien reittiin pois sieltä ryöstö paikasta takaisin Suomen Lahteen, niin kuinka paljon otitte asiasta tietoa mitä reittejä pitkin on löydetty Viikinki hautoja tai muita sen ajan esineitä ja onko ollut mahdollista kulkea niitä jokia pitkin satoja vuosia sitten jolloin joet saattoivat olla helppoja laskea, kun nykyään kaikki veneet hajoaisi jos laskisi vaikka Kymijoen alas niin siellä on todella suuria putouksia mitä ei ennen ole ollut? Luumäki on ollut yksi vanhimmista alueista missä asutuksen jäänteitä on kaivettu esiin ja Kymin kirkon omistamasta leiri alueesta Kotkan rannikolta vähän matkan päässä on yksi suurempi Viikinkihauta ja sen vieressä on 7 pienempää kivikasaa jotka ovat samalta ajalta. Siitä on arveltu tai jotenkin päätelty tai luettu jostain että heidän laivansa meni pitämään levähdyspaikkaa vähän ennen Haminan edustalla olevia saaria. En muista mistä sen niiden saaren ja kulkuväylän löytää, mutta veikkaan Museoviraston merikarttoja tms. Laitoin itselleni ylös sen saaren nykyisen nimen jotta pääsen käymään siellä tänä kesänä ja voi olla että meren pohjasta olisi löytynyt muutakin Viikinkien käyttämiä tavaroita sen saaren läheltä. Samalla se on tarpeeksi kaukana rannasta jottei maalla asuvat ihmiset kykene yllättää heitä ja se on kuitenkin suojassa tuulelta joka suunnasta katsottuna ja ainakin nykyään sen sisään pääsee ajamaan veneellä, mutta voisiko olla ollut silloin vaan sopivan syvä että laivaa voitiin kunnostaa itään päin jatkuvaa matkan tekoa? Uskon kuitenkin että Viikingit ovat suosineet Kymijokea alas tulo reittinä keski-Suomesta, koska nykyäänkin Kymijoki on todella leveä monin paikoin ja vain vähän on ollut pahoja paikkoja jos on ollut yhtään? Voi olla että heti merelle päästyään on alkanut haavoittuneiden hoitaminen ja varastojen tarkastaminen. Olen ollut merellä pienestä pitäen ja kunnioitan meren voimaa, mutta olen myös löytänyt hyvin outoja asioita meriveden alta matalasta rannalta, joiden tutkimukset aloitan tulevan kesän aikana.
Olisi kiva jos voisi kirjoittaa viestejä suoraan dokumenttien perään tai johonkin paikkaan niiden lähelle jottei sekoita kaikkia keskenään, vähän kuin miten YouTubessa.kin voi kirjoittaa viestejä videoiden alle niin vähän samaan tyyliin mutta vaikka vaan yhteen kansioon joka on linkitetty videoon peukutus kohdan viereen tms.
Voihan se olla mahdollista niille joilla on dokkareissa jäsenyys niin pääsee kirjoittaa viestejä videoiden alle?
Onnea tälle vuodelle ja toivottavasti tänä kesänä löytyy uusia esineitä ja Väinämöisen meteoriittikin pomppii esiin niin kuin se on Kalevalaan kirjoitettu että puut kaatuvat ja suohon pomppasi jätti valtavan jäljen kunnes järveen tippui ja kolmena vuotena se järven pinnan tyhjensi puhkuessaan kalat rannalle jätti. Vaikuttaisi osuvan sellaiseen järveen johon lohi nousee kutemaan ja siiat myös eli siis se on ollut yhteydessä mereen jokea pitkin mutta taivaan kirkas kappale on tehnyt jonkun sortin reijän järven pohjaan jotta siitä vesi pääsi poistuu niin nopeasti ettei kalat kerennyt uida karkuun järven pinnan vajoamista. Se pihinä ja suhina on voinut olla kuvaus siitä miltä se kuulosti eikä siltä että kappale olisi kolme vuotta peräkkäin kiehunut niin kuumana, koska jos olisi ollut niin kuuma niin ei kalat olisi noussut ylös jokea pitkin järveen joka sihisee kuumuutta. Järvenpää voisi kuulostaa hyvältä paikalta tuli vaan mieleen juuri nyt jos se on ollut todella kauan aikaa sen niminen paikka? Ihmiset ovat muistaneet että Järvenpäässä on jotain outoa käynyt niin siitä se nimi on peräisin, kun vaan löytyy se järvi joka on mereen yhteydessä ollut ja soita nyt löytyy joka puolelta Suomea missä on järviä niin on myös suota lähellä. Tosin nykyään ne on ojitettu ja pellot kasvaa tai on jo metsän peitossa.🤔
Kiitos paljon tästä mielenkiintoisesta aiheesta ja silmiä avaavasta maailmasta mitä kaikkea meiltä salataan tietoisesti.🙏🏻🤫
näytä enemmän näytä vähemmänDokkarit.fi
1 viikko sittenToivottavasti sinäkin teet löytöjä tulevana kesänä 🙂