Luento alkaa alkemistisestä kirjallisuudesta, joka antaa kreikkalaiselle tarulle Arguksesta ja Kultaisesta Taljasta aivan uuden ja esoteerisen merkityksen, joka liittyy kultaan. Keskiaikaisessa esoteerisessa kirjallisuudessa kullasta käytetään nimitystä kivi ja sellaisen yhteydessä mainitaan lähes poikkeuksetta elämän eliksiiri kullanvalmistuksen sijaan. Alkemistien salaisuudeksi paljastuukin se, etteivät alkemistit yrittäneetkään valmistaa kultaa, vaan Viisasten Kiveä kullasta, muttei kuitenkaan tavallisesta kullasta. Tekstiviitteet kertovat Viisasten Kiven antigravitaatiosta eli nykytieteen termein kyseessä olisi eksoottinen aine.
Seuraavaksi luento siirtyy paikkaan, jossa Mooses sai Jumalalta kymmenen käskyä eli Horebin vuorelle, ja käy ilmi, että kuuluisa arkeologi Flanders Petrie löysi samalta paikalta hiekan alta muinaisen egyptiläisen temppelialueen ja isosta kiviarkusta hienoa valkoista jauhetta. Esoteerista kultaa etsittäessä kaikki jäljet johtavat Egyptiin ja varsin mystisiin asioihin. Lopulta myös Vanhan Testamentin kuvaus kultaisesta härästä Mooseksen vuorelle kiipeämisen yhteydessä osoittautuu alkemistiseksi kuvaukseksi. Vanhan Testamentin muutkin ilmaisut saavat alkemistisen luonteen. Yhtäkkiä mikään ei olekaan enää konkreettista, vaan symbolisia kuvauksia asioista, joita ihminen ei olisi mitenkään voinut käsittää.
Tarina etenee Liiton Arkkiin, joka osoittautuu ihmeeksi ja suorastaan huipputeknologiseksi taidonnäytteeksi. Yllättäen esoteerinen kulta liittyy oleellisella tavalla Liiton Arkkiin. Esoteerinen kulta taas osoittautuu eksoottiseksi materiaaliksi ja siihen liittyen löytyy tieteellisiä tutkimuksia, jotka johdattavat tämän saman esoteerisen aiheen jäljille.
Lopuksi, eikä suinkaan vähimpänä, seurataan Liiton Arkkia sen alkuperäisestä kätköstä sen nykyiselle piilopaikalle.
