Nikola Tesla on yksi modernin maailman merkittävimmistä ja samalla arvoituksellisimmista hahmoista. Hänen nimensä yhdistyy vaihtovirtaan, sähkömoottoriin, radioon, kauko-ohjaukseen ja lukuisiin muihin teknologioihin, jotka muodostavat nykyisen sivilisaation perustan. Tässä luennossa Teslaa ei tarkastella vain keksijänä, vaan ihmisenä, jonka mieli toimi poikkeuksellisella tavalla.

Tesla ei jättänyt jälkeensä virallisia muistelmia eikä sallinut elämäkertaa elinaikanaan. Suuri osa siitä, mitä tiedämme hänestä, perustuu myöhempiin kirjoituksiin, vapautettuihin asiakirjoihin ja hänen lähipiirinsä muistiinpanoihin. Tämä on osaltaan luonut Teslan ympärille mystiikan, jota on sekä liioiteltu että vähätelty.

Tesla syntyi vuonna 1856 Smiljanissa nykyisen Kroatian alueella. Hänen lapsuutensa oli poikkeuksellinen jo varhain. Hänellä oli eideettinen muisti, kyky nähdä mielessään täydellisiä kolmiulotteisia konstruktioita sekä voimakkaita visuaalisia ilmiöitä. Nämä eivät olleet metaforia, vaan konkreettisia kokemuksia, jotka vaikuttivat hänen arkeensa ja ajatteluunsa.

Luennossa korostetaan, että Teslan nerous ei perustunut sattumaan. Hänen mielensä kykeni simuloimaan koneita ja järjestelmiä täydellisesti ennen kuin niitä rakennettiin. Hän ei tarvinnut piirustuksia, koska koko suunnitelma oli jo olemassa hänen sisäisessä näkökentässään. Tämä kyky mahdollisti ennennäkemättömän tehokkuuden, mutta toi mukanaan myös psyykkisen kuormituksen.

Teslan elämää varjostivat pakkomielteet, fobiat ja aistiyliherkkyys. Hän kärsi ajoittain tiloista, joissa ääni, valo ja kosketus muuttuivat lähes sietämättömiksi. Nykytiedon valossa nämä piirteet viittaavat hermoston poikkeukselliseen herkkyyteen, joka saattoi olla samalla hänen lahjansa ja taakkansa.

Luennossa käsitellään myös Teslan suhdetta hengitysharjoituksiin, rytmiin ja kehon tiloihin. Jo nuorena hän havaitsi, että hengityksen rytmi vaikutti hänen tietoisuuteensa ja ajattelukykyynsä. Näitä kokemuksia ei esitetä mystiikkana, vaan esimerkkeinä siitä, miten keho ja mieli kytkeytyvät toisiinsa.

Keskeinen teema on värähtely. Tesla ymmärsi varhain, että energia, materia ja liike noudattavat harmonisia suhteita. Hänen kiinnostuksensa resonanssiin johti kokeisiin, jotka osoittivat, kuinka pienikin impulssi voi oikealla taajuudella synnyttää valtavia vaikutuksia. Tämä periaate näkyy sekä hänen teknisissä keksinnöissään että hänen ajattelussaan maailmankaikkeudesta.

Luennossa puretaan myös sitkeästi elävää mytologiaa. Esimerkiksi väitteet Teslan suorasta kiinnostuksesta pyramideihin eivät perustu alkuperäislähteisiin. Tämä ei vähennä hänen ajattelunsa laajuutta, vaan muistuttaa siitä, kuinka helposti merkittävien henkilöiden ympärille rakennetaan jälkikäteen tarinoita, jotka eivät kestä lähdekritiikkiä.

Teslan elämän loppuvaihe on yhtä aikaa koskettava ja symbolinen. Hänen kiintymyksensä kyyhkysiin, erityisesti yhteen yksilöön, kertoo hänen tarpeestaan yhteyteen maailmassa, jossa hän usein eli erillään muista ihmisistä. Kun tämä kyyhkynen kuoli, Tesla koki tehtävänsä päättyneen. Pian tämän jälkeen hän itse menehtyi yksin hotellihuoneessaan vuonna 1943.

Tesla uskoi, että numerot, rytmit ja harmoniset suhteet ovat todellisuuden perusrakenne. Hän ei pitänyt tätä mystisenä ajatuksena, vaan luonnontieteellisenä totuutena, jota emme vielä täysin ymmärrä. Hänen kuuluisa toteamuksensa tulevaisuudesta heijastaa tätä asennetta: totuus ei ole mielipide, vaan ajan myötä esiin nouseva rakenne.

Tämä videodokumentti ei pyri ratkaisemaan Teslan arvoitusta. Sen tarkoitus on näyttää, miksi Nikola Tesla on edelleen ajankohtainen: ei vain siksi, mitä hän keksi, vaan siksi, miten hän ajatteli. Hänen elämänsä muistuttaa siitä, että suurimmat läpimurrot syntyvät usein ihmismielen äärirajoilla.