Project Stargate oli Yhdysvaltojen puolustus- ja tiedusteluyhteisön pitkäaikainen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko ihmisen tietoisuutta hyödyntää tiedonhankinnassa perinteisten menetelmien ulkopuolella. Vaikka ohjelma tunnetaan nykyään nimenomaan kaukokatsomisesta, sen juuret ulottuvat huomattavasti syvemmälle kylmän sodan aikakauteen ja aiempiin psykologisiin kokeiluihin.

Stargaten syntyä ei voida ymmärtää ilman viittausta MKULTRA-ohjelmaan, joka käynnistettiin 1950-luvulla. MKULTRA keskittyi mielenhallintaan, psykoaktiivisiin aineisiin ja tietoisuuden muokkaamiseen, usein eettisesti kyseenalaisin keinoin. Kun MKULTRA lopetettiin virallisesti 1970-luvun alussa, syntyi tarve siirtää tutkimus järjestelmällisempään ja tieteellisesti kontrolloidumpaan muotoon. Tässä kontekstissa kaukokatsominen nousi esiin vaihtoehtona, joka ei edellyttänyt kemiallista tai fyysistä manipulointia.

Varsinainen kehitystyö alkoi Stanford Research Institutessa (SRI), jossa fyysikot Russell Targ ja Harold Puthoffryhtyivät tutkimaan extrasensorista havainnointia eli ESP:tä. SRI tarjosi poikkeuksellisen ympäristön: se oli puoliksi akateeminen, puoliksi sotilaallinen tutkimuslaitos, joka kykeni toimimaan salassa mutta säilyttämään tieteellisen metodologian.

Keskeinen hahmo varhaisessa vaiheessa oli Ingo Swann, jonka kyvyt herättivät laajaa huomiota. Swannin kokeet eivät rajoittuneet maantieteellisiin kohteisiin, vaan ulottuivat myös astronomisiin kohteisiin. Hänen kuvauksensa Jupiteristaesitettiin ennen kuin luotaimet vahvistivat useita hänen mainitsemiaan piirteitä. Samoin Swannin Kuu-havainnotherättivät kiinnostusta ja epäluuloa, sillä ne koskivat alueita, joista ei tuolloin ollut julkista tietoa.

1970-luvun lopulla ohjelma siirtyi vaiheeseen, jossa sille annettiin useita peitenimiä ja organisatorisia muotoja. Näitä olivat muun muassa Gondola Wish (1977–1979), Grill Flame (1979–1983) ja Center Lane (1983–1985). Nimet vaihtuivat, mutta ydin pysyi samana: testata, voidaanko kaukokatsomista käyttää operatiivisissa tiedustelutehtävissä.

Merkittävä siirto tapahtui, kun toiminta keskitettiin Fort Meadeen, Yhdysvaltojen sotilastiedustelun ytimeen. Täällä nousi esiin Joseph McMoneagle, jota pidetään yhtenä dokumentoidusti menestyneimmistä kaukokatselijoista. McMoneaglen tehtävät koskivat muun muassa vihollisen sotilaskohteita, kadonneita lentokoneita ja teknologisia järjestelmiä. Hänen työnsä arvioitiin useaan otteeseen hyödylliseksi päätöksenteon tukena.

1980-luvun puolivälissä ohjelma kulki nimillä Dragoon Absorb (1985–1986) ja Sun Streak (1986–1990). Näiden vaiheiden aikana painopiste siirtyi yhä enemmän tulosten tilastolliseen arviointiin ja menetelmien standardointiin. Kaukokatsomisesta pyrittiin tekemään toistettava prosessi, ei yksittäisten lahjakkuuksien varaan nojaava ilmiö.

Lopullinen nimi Star Gate vakiintui 1990-luvulla. Ohjelma jatkui vuoteen 1995 asti, jolloin se virallisesti lopetettiin. Julkisessa raportissa todettiin, ettei kaukokatsominen ollut riittävän luotettava yksittäisenä tiedustelumenetelmänä. Samalla kuitenkin myönnettiin, että tietyissä tehtävissä se oli tuottanut operatiivisesti hyödyllistä tietoa.