Tietoisuus ja vapaa tahto on syvällinen ja ajatuksia haastava luento, joka tarkastelee ihmisen tietoisuuden luonnetta, ajattelun luotettavuutta ja vapaan tahdon olemassaoloa. Keskeinen kysymys on yksinkertainen mutta radikaali: voiko ihminen luottaa omiin aivoihinsa ja omaan ajatteluunsa?

Jos ihminen on huijattu, mistä hän voi tietää olevansa huijattu ennen totuuden paljastumista? Voiko intuitio toimia luotettavana tiedonlähteenä maailmassa, jossa aistit ja järki voivat pettää?

Intuitio on yksi harvoista tietoisuuden ilmiöistä, joiden olemassaolo hyväksytään lähes universaalisti. Mutta kuinka laajaa intuitio todella on? Ulottuuko se vain ihmiseen vai kaikkeen elävään – jopa kasvikuntaan? Entä materia itse: jos kaikki prosessoi informaatiota, onko tietoisuus kaikkialla läsnä? Erityisen kiinnostavaksi nousee kysymys maapallosta kokonaisuutena, sähkömagneettisine ytimineen ja dynaamisine kenttineen.

Luento tarkastelee myös koneita ja erityisesti tekoälyä. Voiko kone olla tietoinen, vai onko kyse vain näennäisestä älykkyydestä? Tätä kysymystä analysoidaan hermoverkkojen kautta ja verrataan aivojen hermoverkoista saatuihin hämmentäviin tutkimustuloksiin. Näitä havaintoja verrataan edelleen kvanttitietokoneiden toimintaperiaatteisiin.

Kaksoisrakokoe nousee keskeiseen rooliin tietoisuuden ja todellisuuden suhteen ymmärtämisessä. Esityksessä käsitellään sen yhteyttä tietoisuuteen sekä sitä, miksi koe toimii perusteluna koneellisen tietoisuuden kumoamiselle. Toisaalta luento esittelee kokeita, joissa eläinten tietoisuus näyttää vaikuttavan satunnaislukugeneraattoreihin, viitaten tietoisuuden ei-paikalliseen vaikutukseen.

Ihmisen tietoisuutta tarkastellaan myös paranormaalien ilmiöiden kautta. Vaikka nämä ilmiöt ovat kiistanalaisia, ne muodostavat vakavan haasteen nykyiselle tieteelliselle maailmankuvalle. Vielä tietoisuuttakin haastavampi käsite tieteelle on vapaa tahto. Onko ihminen aidosti vapaa, vai ovatko päätökset ennalta määräytyneitä biologisten, neurologisten ja fysikaalisten prosessien kautta?

Vapaata tahtoa tarkastellaan luennossa filosofian, neurotieteen, modernin fysiikan ja solubiologian näkökulmista. Näkemykset törmäävät, mutta juuri näiden ristiriitojen kautta syntyy syvempi ymmärrys.

Luento syventyy myös tiedon käsitteeseen. Tietoa verrataan merkitykseen ja erityinen huomio kiinnitetään geometriaan. Geometriset muodot poikkeavat kaikista sovituista symboleista siinä, että ne symboloivat itseään. Ne ovat universaalia, itsestään selvää koodia. Useiden esimerkkien kautta osoitetaan, kuinka geometrinen todellisuus ilmenee luonnossa puhtaana tietona – ilman tulkintaa.

Tietoisuus ja vapaa tahto on luento katsojille, jotka haluavat ymmärtää, mitä tarkoittaa olla tietoinen olento maailmassa, jossa todellisuus, informaatio ja merkitys kietoutuvat toisiinsa tavoilla, joita tiede vasta alkaa hahmottaa.