117. Younger Dryas – Selittämätön Katastrofi – Thomas Wirén
...
Hanki jäsenyys
27. Esoteerinen Kulta – Alexander Jalo
29. Sampo Kirjokansi – Sami Nuora
43. Spinfluence – Alexander Jalo
44. Black Arts – Alexander Jalo
53. 19.3.33 – Alexander Jalo
56. Kuiskauksia Auringosta – Alexander Jalo
70. Valittu Historia – Jarmo Nevalainen
74. Veden Anomaliat – Johanna Blomqvist
76. Elämän Matriisi – Alexander Jalo
96. Kävimmekö Kuussa? – Thomas Wirén
99. Kuka rakensi Kuun? – Thomas Wirén
105. Suomen Sukulinja – Alexander Jalo
110. Avain Kalevalaan – Alexander Jalo
135. Kelttien Alkuperä – Alexander Jalo
138. Kelttien Genetiikka – Alexander Jalo
144. Rukous on avain – Alexander Jalo
117. Younger Dryas – Selittämätön Katastrofi – Thomas Wirén
Esitys ”Younger Dryas – Selittämätön Katastrofi” keskittyy erityisesti Younger Dryas -aikakauteen, joka oli yksi merkittävimmistä ja arvoituksellisimmista jaksoista maapallon ilmastohistoriassa. Younger Dryas oli ajanjakso noin 12 900–11 700 vuotta sitten, jolloin ilmasto äkillisesti kylmeni, keskeyttäen jo alkaneen lämpenemisen viimeisen jääkauden jälkeen. Tämä kylmeneminen vaikutti globaalilla tasolla, ja erityisesti Pohjois-Atlantin alueella lämpötilat laskivat jopa 5–10 °C lyhyessä ajassa.
Luento syventyy mahdollisiin syihin, jotka johtivat tähän äkilliseen ilmastonmuutokseen. Keskeisenä hypoteesina esitetään, että Pohjois-Amerikan Laurentian-mannerjäätikön sulaminen vapautti valtavia määriä makeaa vettä Atlantin valtamereen, mikä heikensi termohaliinikiertoa ja esti lämpimän meriveden kulkeutumisen pohjoisille leveysasteille. Tämä prosessi johti globaalin ilmaston viilenemiseen.
Esityksessä käsitellään myös teorioita, jotka selittävät tämän aikakauden dramaattisia tapahtumia kosmisilla vaikutuksilla, kuten asteroiditörmäyksillä. Esimerkiksi nanotimanttien ja muiden korkeapaineisten mineraalien löydöt sedimenttikerroksista, jotka ajoittuvat Younger Dryas -jakson alkuun, viittaavat mahdolliseen ulkoiseen kosmiseen vaikutukseen. Lisäksi käsitellään ”Musta matto” -kerrosta, joka sisältää todisteita tällaisista törmäyksistä ja jonka yhteydessä monet megafaunalajit ja varhaiset ihmiskulttuurit katosivat.
Luento esittelee myös maapallon magneettikentän vaihteluiden, erityisesti geomagneettisten ekskursioiden, mahdollisia vaikutuksia ilmastoon ja ekosysteemeihin. Erityisesti Gothenburgin ekskursio, joka tapahtui noin 13 000 vuotta sitten, tuodaan esiin yhtenä mahdollisena tekijänä, joka vaikutti Younger Dryas -kylmenemiseen.
Esityksen loppupuolella pohditaan näiden historiallisten ilmastonmuutosten ja katastrofien merkitystä nykyisen ja tulevan ilmaston ymmärtämisessä. Luennon tarkoituksena on tarjota syvällinen analyysi siitä, kuinka maapallon ilmasto on reagoinut suuriin luonnonmullistuksiin ja mikä rooli kosmisilla ja geofysikaalisilla tekijöillä on ollut näissä prosesseissa.


































































































































































2 kommenttia
Kari Pakarinen
2 vuotta sittenNämä jotka rahastaa ilmastonmuutos- ihmisen aiheuttamis propaganda systeemillä, joutuvat laajentamaan kassaholviaan kerran vuodessa, tienaavat sillä niin ruhtinaallisesti, hatun nosto heille, osaavat kusettaa ihmisiä huolella.
viimeksi muokattu 2 vuotta sittenPasi Eloranta
2 vuotta sittenErittäin mielenkiintoinen aihe, jota on tullut seurattua useampi vuosi. Nyt menossa Graham Hancockin kirjat, jotka pistävät kyllä ajattelemaan. Alan kallistua siihen, että aiemminkin on ollut kehittyneitä sivilisaatioita, vaan eri tavalla kuin me olemme nykyään.
Mielenkiinnolla odotan seuraavaa osaa luentosarjasta!
Kommentointi on suljettu.